
Kodisjoen Heikkilän suku
Antti Heikinpoika (1686–1774) ja Anna Sipintyttären (1684–1762) jälkeläiset
Omistettu Terttu Para-Hiltusen muistolle
Tietoa kotisivuprojektista
Kyseessä on kesken jäänyt sukukirjaprojekti, jota ehdin valmistella äitini Terttu Para-Hiltusen kanssa neljä vuotta, vuosina 2014–2018. Samana päivänä, jolloin äitini sairastui, keskustelimme tilanteesta ja arvioimme tarvitsevamme vielä vuoden työn valmiiksi saamiseen. Toisin sitten kävi.
Taustaa
Kun Terttu Para-Hiltunen ja minä Matti Hiltunen olimme saaneet vuonna 2013 valmiiksi Hallion sukukirjan, Kari Savola ehdotti uutta projektia. Tapasimme lankalauantaina 2014 Kupittaan Citymarketin kahvilassa, jossa pidimme projektin aloituskokouksen. Paikalla olivat Terttu Para-Hiltunen, Kari Savola ja minä. Karilla oli ehdotus päähenkilöksi, talollinen Antti Heikkilä Kodisjoelta. Lisäksi sovimme Karin ehdotuksesta projektin työnimeksi KASK (=Kaikkien Aikojen SukuKirja). Sovimme, että lähdemme valmistelemaan asiaa. Ensimmäinen vaihe olisi, että Kari tutkii 100 vuotta vanhemman aineiston vuoden 2015 loppuun mennessä. Urakka oli hieman oletettua suurempi ja aineisto oli valmiina maaliskuussa 2016.
Kyselyt sukulaisille
Julkaisulupia aloimme lähettää samaan aikaan, kun Karin kokoaman aineiston tallennus oli vielä käynnissä. Britan sukuhaaraan oli joitakin kyselyjä lähetty. Antero Elomäki Kodisjoelta aloitti rivakasti Marian sukuhaaran tietojen keräämisen. Tilanne sukutietojen osalta lankalauantaina 2016 oli seuraava: henkilöitä 22 300 ja sukutauluja 4 890.
Projektin eteneminen
Alkuperäisen suunnitelman mukaan kirja olisi ollut valmiina lankalauantaina 2017. Tilanne oli kuitenkin aivan muuta. Henkilöitä oli 29 170 ja sukutauluja 6 295. Lähetettyjä kyselyitä oli palautumatta 1 430 kpl ja uusia pitäisi vielä lähettää noin 2 600 kpl. Totesimme tarvitsevamme vielä ainakin vuoden lisäaikaa niin, että kirja olisi valmiina kesäkuussa 2018. Maaliskuussa 2018, viikko ennen pääsiäistä oli viimeinen tilannearvio, jolloin arvioimme, että tarvitsemme vielä vuoden lisäaikaa. Samana päivänä äitini Terttu sairastui ja projekti jäi pahasti kesken. Hänen panoksensa oli niin suuri, ettei sen korvaaminen ole onnistunut tähän päivään mennessä vieläkään. Tilanne elokuussa 2024 on seuraava: henkilöitä noin 39 500 ja sukutauluja noin 8 400. Lisäksi julkaisulupia puuttuu suoraan ja välillisesti noin 6 000 henkilöltä.
Painatuksen valmistelua
Maaliskuussa 2018, kaksi viikkoa ennen äitini sairastumista olimme Tampereella sukututkimuspäivillä, ja olin yhteydessä mm. kirjapainon edustajaan. Koska aineisto on laaja
(noin 1 200 sivua) oli puhetta, että kirja on painettava kaksiosaisena. Kävimme äitini pikkuserkun Sinikka Bruunin ja hänen miehensä graafikko Erik Bruunin luona Suomenlinnassa. Erik lupasi tehdä kannet kirjaan, kuten hän oli tehnyt jo aikaisempaan Hallion sukukirjaan. Veli Pekka Toropainen tutki äitini laskuun pyynnöstä tuomiokirjoja 1800-luvulle asti, mistä kaikista asioista kodisjokelaiset olivat olleet käräjillä. Aineistoa löytyi noin 150–200 sivua, kaikki ennen julkaisematonta.
Miksi kotisivut?
Olen saanut vuosien mittaan runsaasti yhteydenottoja siitä, milloin kirja valmistuu. Kun olen kertonut ongelmasta julkaisulupien kanssa, saan aika usein ohjeita, että pyyhkisimme nimet pois, jotka eivät ole lupaa antaneet. Aika torso sukukirja siitä tulisi. Kun ei ole julkaisulupaa, niin yleensä siinä kohtaa on käytetty merkintänä N.N.(= nomen nescio, nimi tuntematon). Noin 6 000 tällaista merkintää sukutauluissa ei ole mielestäni järkevä vaihtoehto.
Vuonna 2018 yhden kirjan hinnaksi arvioitiin 120 €, jotta saisimme painatus- ym. kulut katettua. Työpalkkoja emme edes olettaneet saavamme. Meillä on vahva käsitys, että tuonhintaista kirjaa, jossa N.N. merkintöjä olisi noin paljon ei monikaan ostaisi.
Jos saamme hankittua noin 95 % julkaisuluvista (100 % lienee mahdottomuus ja tilanne elokuussa 2024 on 72 %), niin kirjan tekeminen voisi tulla kysymykseen, mikäli saamme riittävästi ennakkotilauksia ja -rahoitusta. Pelkästään painatuskulut voivat nousta yli 10 000€ ja muitakin kuluja on ollut jo runsaasti.
Aluksi tulostamme sukutiedot verkossa sähköisessä muodossa, jotta pääsisimme tavoitteeseen. Meidän pitää luoda sivustot niin, että sukutulosteet olisi tutkittavissa tietosuojasäädöksiä noudattaen. Tulosteet pitää olla salasanan takana, jotta tietoja voi esittää suljetussa ryhmässä.
Hankkeesta yleensä
- Äitini teki noin 8 000 tuntia ja minä vastaavasti noin 6 000 tuntia projektin hyväksi. Meillä on ollut myös muutamia yhteistyökumppaneita, joiden työpanos on ollut merkittävä. Heitä ovat olleet mm. Kari Savola ja Antero Elomäki.
- Postitus on ollut myös suuri kuluerä tähän mennessä. Aluksi äitini laittoi kyselykuoreen palautuskuoren, jossa oli postimerkki valmiina. Näitä on varmaan jäänyt satoja palauttamatta. Selvittelin, että yrityspostissa on postittaminen huomattavasti edullisempaa. Lisäksi otimme käyttöön palautuskuoren, jossa oli merkintä "Vastaanottaja maksaa postimaksun". Näin vain palautetuista kuorista jouduimme maksamaan postimaksun.
- Tehdessämme vuonna 2009 valmistunutta ensimmäistä sukukirjaamme Pyhämaan Mustapäiden suvusta käytännesäännöt ja GDPR eivät näytelleet vielä suurta roolia. Vuonna 2013 valmistunutta Hallion sukukirjaa varten piti toimia eri tavalla; piti pyytää julkaisuluvat tietoihin ja valokuviin. Tämän projektin alkaessa tilanne muuttui entistä tiukemmaksi.
- Aloittaessamme projektia, sukuohjelmassa noin 13 000 henkilöä ja nyt määrä on noin 39 500, joista noin 6 000 on niitä, joilta emme ole saaneet vielä julkaisulupaa. Jos noilta kaikilta saamme julkaisuluvat, niin henkilömäärä voi liikkua 40 000 paikkeilla.
Laatukriteerit kirjalle
- kirjan ja sukutaulujen tietosisältö mahdollisimman virheettömäksi.
- sukutaulut mahdollisimman täydelliseksi (esim. kuolintiedoissa viittaus viimeiseen rippikirjamerkintään, ellei tietoa saada).
- kirja selkeälukuiseksi; kirjasinkoko ja fontti valitaan siltä pohjalta; samoin kirjan koko ja palstoitus, hakemistojen ja viitteiden fonttikoko voi olla pienempi.
- selkeäkielinen; mm. sukutaulujen henkilötekstit hyvälle suomen kielelle; pitkät tekstit tiivistetään.
- historiallisissa asioissa, mm. Kodisjoen oikeusjutuissa, pysytään totuudessa pelkäämättä ihmisten loukkaantumista; esipuheessa kerrotaan, että rangaistukset on suhteutettava ajan kuvaan.